tiistai 12. helmikuuta 2013

Echo Smart Pen historian oppimisen tukena 2. ja 3. jaksoissa

Ennen digikynän käytön systemaattista kokeilua ja käyttöönottoa opetuksessa ja opetusharjoittelun ohjauksessa tein kynällä testauksia kotona ja koulussa. Näiden kokeilujen rikastuttamana pääsin osalliseksi järjestämään koko lukion 1. vuosikurssin digikynän käyttöönoton yhden iltapäiväkoulutuksen aikana. Olipa varsinainen kokemus, vaikka kokemusta on nuorten ja aikuisten kouluttamisesta tietotekniikan saralla. Pääosin kaikki meni hyvin, mutta muutamia havaintoja syksyn koulutuksesta jäi mieleen.


Digikynä on henkilökohtainen työkalu, jonka käyttö sen aktivoinnin ja lataamisen jälkeen tuntuu olevan "idioottivarmaa". Ongelmallista kuitenkin oli kynien aktivoiminen, rekisteröinti ja lataaminen yhteiskäytössä olevien tietokoneiden välityksellä. Tietokoneeseen kytkettäessä kukin kynä piti rekisteröidä erikseen LiveScribe-ohjelmassa. Erityisen tärkeää oli tyhjentää käytön jälkeen kynän tiedot ohjelman muistista ja asetuksista. Kovin monelta tehtävä jäi puolitiehen, joten ohjelman välimuistiin jääneet käyttäjätiedot hankaloittivat toisen digikynän käyttöönottoa samalla tietokoneella. Kun hankkeen myötä saadut tietokoneet saapuivat ja otettiin oppilaskäyttöön, ongelmat vähenivät, oppilaat oppivat pääosin itsekseen tyhjentämään tietokoneen välimuistin ennen sen jättämistä odottamaan uutta käyttäjää.

LiveScribe tarjoaa runsaasti erilaisia keinoja tuotosten/ tallenteiden jakeluun opettajien ja toisten oppijoiden kesken. Evernoten ja muiden pilvipalveluiden käyttöön emme kuitenkaan menneet yhdessä sopimamme strategian vuoksi. Sovimme käyttävämme koulun verkkolevyä tallenteiden koontipaikkana. Tämä pääosin onnistui hyvin, tosin siinäkin samaa tietokonetta edellisellä kerralla käyttäneen oppilaan tiedot jäivät muistiin hankaloittamaan tallentamista. Meneillään oli samaan aikaan useampia oppiaineita, jotka käyttivät digikyniä ja samoja tietokoneita. Näin ollen aina tietokoneen kautta verkkolevylle tallennettaessa tiedot oletuksena lähtivät tallentumaan edellisen ryhmän kansioihin ja kokemattomille oppilaille oli haaste saada määritettyä uusi tallennuspaikka LiveScibe-ohjelman tietokoneelle tallentamisen oletuskansioksi.

Muutamalla oppilaalla puolestaan LiveScribe-ohjelman käyttö ei lähtenyt liikkeelle, koska he olivat unohtaneet alkuperäiset tunnuksensa, uusista tunniksista ei tätä kirjoitettaessa ole vielä tietoa. Summa Summarum, kynä pelaa ja ohjelma toimii, mutta kaipaa ehdottomasti henkilökohtaisen tietokoneen, jotta jatkuva välimuistin tyhjennys ja kirjautumisen haasteet eivät hankaloita varsinaista toimintaa. Oma kynäni, joka on ollut kytkettynä vain henkilökohtaisessa käytössäni olleeseen tietokoneeseen, ei ole "tökkinyt" laisinkaan ja olen onnistunut lähettämään tiedostot verkkolevyn ohella myös sähköpostitse ja myös muihin pilvipalveluihin.

Sitten varsinaisesta opettamisesta ja opiskelusta digikynän avulla. Kokeilin 2. jakson aikana lukion taloustedon kurssilla tehdä kotona muistiinpanot vaikeaksi koettavasta aiheesta puheen kera. Tallennus onnistui, välitin kuvan ja puheen usb-tikultani luokalle älytaululta. Lukiolaiset seurasivat tarkkana koko esityksen lävitse. Toisaalta he totesivat, että live-esitys kasvoineen on luontevampaa. Kokeilu kuitenkin  onnistui ja totesin, että kynää todella voi käyttää ajatusprosessin ja pienryhmätyöskentelyn tallentamisessa, kunhan välineet vain ovat saatavilla.

3. jaksossa annoin historian opetuksessani useampia kertoja opiskelijoille tehväksi laatia MindMappeja ja tehtävien vastauksia sekä ohjeen tallentaa työt verkkolevylle. Kaikkia töitä en saanut koskaan kaikilta. Osa pyysikin saada, tallentamisen vaikeuden vuoksi, lähettää työnsä sähköpostitse minulle. Se onnistui paremmin. Tiedostot, jotka sisälsivät sekä ääntä että tekstiä tuottivat isolle osalle hankaluuksia, mutta onnistumisen kokemuksia syntyi myös.

Alettuani systemaattisesti kokeilla kynää opetusharjoittelijoitteni kanssa havaitsimme, että varsinaisessa hälytilanteessa kynän mikrofoni on erinomainen ja poimi varsin hyvin kunkin ryhmäläisen äänen talteen.

Miten kynää sitten voi käyttää historian opiskelussa. Normaalien muistiinpanojen tuottaminen toki toimii, kuten lyijykynälläkin. Mikrofonin päälle kytkemisen jälkeen kynä tulee oikeuksiinsa. Sen avulla voi jäsentää ajatuksiaan, laatia käsitekarttoja, laittaa asioita tapahtumajärjestykseen eli laatia aikajanoja, jaotella asioita syy-seuraus suhteen mukaan, piirtää kaavioita ja tilastoja ja selittää samalla ne auki. Kaiken voi tallentamisen jälkeen kerrata sitten vaikka koetta tai muita testauksia varten. Etä- ja monimuoto-opiskelussa digikynällä voi todella tallentaa ajatuksensa ja välittää ne toisen käyttöön, kuten opettajalle emaillilla. Tuotoksia voi toki katsella ja analysoida yhdessä myös otantana oppitunnillakin. Lähinnä näkisin kynän parhaaksi käyttötavaksi historia-oppiaineessa kotitehtävien teon. Toisaalta äänitiedostojoen pituuden vuoksi niiden läpikäynti asettaa tehtaviä tarkistavan opettajan ajankäytölle uuden haasteen.

Kokeilu jatkuu vielä, mutta nyt näkisin, että kynä on käyttökelpoinen, mutta edellyttää henkilökohtaisen päätelaitteen käyttöä samoin kuten itse digikynäkin on.

JH 12.2.2013


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti